Vanhalta tontilta perenna

Ihmettelin monta päivää tien varressa kasvaa kasvia - tällaista en ole ennen nähnyt. Eräänä ilta pysäytin auton ja kävin tutkimassa lähempää - kukan tuoksu oli huumaava. Paikalla on ollut ennen talo, joten oletin, että tämä ei ole luonnonkasvi.

Puutarhapalstalta sain kysyessäni tiedon, että tämä on illakko. Olin kuullut siitä, mutta en nähnyt aiemmin.
Illakko on kaksivuotinen eli ensimmäisenä vuonna se kasvattaa lehtiruusukkeen ja toisena kukkii. Illakko siementää, joten se käytännössä kasvaa ja leviää itse ja on vaatimaton kasvupaikan suhteen.

Tuttavani kertoi, että nimensä illakon saanut siitä, että se tuoksuu iltaöisin ja houkuttelee tuoksullaan yöperhosia....varsinainen Kotkan ruusu siis :) Tätä tahdon kotipuutarhaankin, koska nämä matkasivat mökille.
Lisätietoa illakosta

Hedelmäpuiden hankinta jatkui, vaikka en vielä pääse niitä istuttamaan tontille

Kuulin biologituttavaltani, että Vuokko niminen omenapuu olisi erittäin hyvä syömäomenaksi kesällä ja niinpä sen vielä tänään hain itselleni. Ostin samalla myös happamia kirsikoita tekevän kirsikkapuun, josta kuitenkin todettiin esitteessä, että se on happamista kirsikoista makein ja suuria marjoja tekevä. Lisäksi lähti alennusmyynnistä mukaan tyttärelleni lupaama makeita kirsikoita tuottava kirsikkapuu - neuvoin häntä tekemään todella suuren istutuskuopan ja kastelemaan se hyvin ennen istutusta. Kirsikkaa ei paljon kannata leikellä, ettei käy kuten minun upeimmalle kirsikkapuulleni - se kuoli, kun liian varomattomasti ja väärään aikaan leikkasin. Kirsikka on leikattava elo-syyskuussa, mutta välttäisin kyllä kokonaan sen leikkaamista. Ohjeissa luki, että puut tuottavat satoa 3-4 vuoden ikäisinä, joten varoen on puita hoidettava, kun satoa saa muutenkin odottaa pitkään.

Ostamistani puista oli yksi aivan täynnä kirvoja - kiva oli puita sulloa pieneen autoon - viimeistään nyt sekin on pakko imuroida sisältä!

Pari oreganon tainta lähti kaupasta myös mukaani - viime vuonna kasvatin yrttejä niin paljon, että sain niitä kuivattuna ja purkitettuna jakoonkin.

Kirsikoita puutarhaan

Prismassa 30 prosentin ale omena- ja kirsikkapuista! 
Vaikka kuinka sanoin, ettei niitä voi tänä vuonna ostaa, niin jalat johdattivat puutarhaosastolle. Mukaan lähti  HUVIMAJAN KUULASMARJA kirsikkapuu, josta sanottiin, että sen marjat ovat suuret, makeat ja mehukkaat. Tämä lajike on itsepölytteinen. Satoa saadaan 3-4 vuoden päästä. Puu kasvaa 3-5 metriä korkeaksi ja se on peräisin Pälkäneeltä 1800-luvun kuuluisasta hedelmätarhasta Myttäälän tilalta, jossa sen kerrottiin kestäneen kovat 80-luvun pakkastalvetkin. Samanlainen lajike on kuulemma löydetty Anjalankoskelta ja sen nimi on Inkeroisten kuulasmarja - ehkäpä niitä on mökillämme, sillä olen sinne saanut tuttavaltani Inkeroisista lajiketta, joka on kestänyt talvisodan talvetkin.

Ensimmäisen kerran maistoin puutarhan makeita kirsikoita Eestissä tuttavan puutarhassa. Hänellä oli myös viiniköynnöksiä - sittemmin kasvatin itse edelliseen pihaan talon korkuisen Zilgaköynnöksen, mutta kaikki aiemmat kirsikkapuut, jotka olen saanut marjomaan, ovat tuottaneet happamia kirsikoita >> niinpä tämä kiinnostaa kovasti. Jätin sen nyt ruukkuun, koska epäilen, ettei puun valeistutus tuo hyvää tullessaan.

Sain kompostimultaa ja kesäkukan taimia isältäni. Näistä menee jakoon tyttärillekin - voi meitä onnellisia, tämä oli ihana lahja! Matkaan tuli astereita, erilaisia auringonkukan taimia, tsinniaa, malvikkia ym. Kompostin käytän pihan kukkapenkkien valmistukseen aikanaan. Maalaustöiden vuoksi en ole päässyt puutarhan perustamisessa vielä kuin suunnitteluasteelle. Päädyin kuitenkin myrkyttämään aluskasvillisuuden tontilta, vaikka ei sitä nykyisin suositellakaan

Sinikämmen

Olen jo viikon odottanut tämän kukan avautumista. Sinikämmen on kuulemma harvinainen ja haluttu kasvi. Sitä löytyy myös valkoisena ja vaaleanpunaisena - valkoinen on kuulemma harvinaisin ja halutuin muoto. Kukat puhkeavat touko-kesäkuussa ja lehdet voivat olla jopa 30 cm leveitä. Kasvi on kotoisin Hokkaidon vuoristometsistä ja viihtyy varjoisassa multavassa maassa - maa saa olla hapanta. Sain tämän viime vuonna Mustialan arboretumin puutarhaharrastajien tapahtumasta ja odotin jännityksellä selviääkö se talven yli.

Alkukesän pihatöitä mökillä

Olemme tuoneet mökkipihaan taimia edellisestä kodista - taimipankki on siis täällä. Istutin siemeniä jo toukokuun alussa lämpiminä päivinä...pikkuisen jo nousee salaatit, persiljat ja herneet. Ihastelen kovasti sitä, että laventelit ovat selvinneet talven yli...taimet ovat kyllä pieniä.

Ensimmäistä kertaa onnistuin saamaan suuren raparperisadon - edellisen kotini pihassa ei raparperit menestyneet.

Tänään vein ulos yrttejä, paprikan, chilejä ja pari tomaatin tainta. Peitin ne vielä harsolla suojatakseni kylmältä ja liialta aurinkolta. Viime vuonna sain paprikoita ja chilejä, kun ne kasvoivat ruukuissa mökin aurinkoisella seinustalla. Yrttejä sain niin paljon itse kasvattamistani taimista, että kuivasin niitä purkkeihinkin talveksi ja vein työpaikan keittiöön käyttöön.

Hortensiat säilyivät talven tytön kellarissa, samoin daaliat ja ruukkuihin istutetut kärhöt- kaikki ne laitoin tänään ulos. Jalohortensiat eivät maahan laitettuna ehdi kunnolla kukkia edes täällä Etelä-Suomessa, mutta ruukussa ne voivat kasvaa kesä kesältä suuremmiksi. Kalliitahan hortensiat ovat kaupasta ostettuna.

Olen ollut usealla kärhöharrastajan luennolla - viime kesänä kuulin Vahlan puutarhassa, että kärhöt juurtuvat ja vahvistuvat, jos niitä kasvattaa vuoden tai pari ensin ruukussa - se kokeilu on nyt menossa.

Lumihiutaleet eivät ohjeista huolimatta menestyneet talven yli lehtikasan alla, yksi muratti sentään selvisi. Tänään ostin uudet lumihiutaleet amppeleihin.

Kaiken tämän lisäksi mies tahtoi tehdä mansikkamaan lapsenlapsille, joten tulipa sekin mökin pihaan - taimia ei vielä ehditty siirtää.

Päivän päätteksi lämpisi sauna ja heitin talviturkin pakastinkylmään jokiveteen. Kiva päivä siis!

Köynnöshortensian juurakko

Näin pienestä oksan palasesta lähti edellinen ihana seinän korkuinen kasvini kasvamaan. Hortensiahan kasvaa ristikkoa vasten köytettynä sekä maata myöten. Maassa se muodostaa juuria. Köynnöshortensia on hidaskasvuinen - vei useamman vuoden edellisenkin taimen kanssa ennen kuin se katon rajaa tavoitteli. Paikkaa en vielä tiedä tälle - talon seinustaan en kuitenkaan kasveja laita.

Toivekuvia

 Nämä kukan sipulit ovat jostain tarttuneet matkaani kevään aikana. Epäilen kovasti, saanko kasveja nousemaan maasta väliaikaisessa istutuslaatikossa, mutta innokas puutarhuri tietysti aina toivoo parasta ja näkee jo silmissään tulevan kukkaloiston!

Maalari suunnittelee

 Talomme vieressä humisee haapoja ja koivikko. Ihailen haapojen kaunista runkoa ja lehtiä ,jotka aukeavat keväällä punertavan sävyisinä, kesällä havisevat tumman vihreinä ja syksyllä komeilevat keltaisessa väriloistossa. Olen nähnyt todella vanhoja haapoja, joiden rungot ovat paksut ja kauniin sävyiset.

Nyt, kun on menossa ulkopintojen maalaus, ehtii tikapuilla seistessä mietiskellä pihan valloittamista- nythän sen on valloittanut vuohenputki. Etupihaan on jo laatat ostettu, mutta maan pinnan tasoa pitää vielä nostaa, ennen kuin kulkuväyliä voi alkaa rakentelemaan. Olen kyllä suunnitellut jo kasvien paikkaa. Tuttavan ehdotuksesta tuossa etupihan vasemmassa reunassa voisi olla puu - olisiko se keväällä kauniisti kukkiva koristeomenapuu, vai mikä?? Jos kenellä on kokemusta koristekirsikasta, kertokaa.

Koulun kevätjuhla on kesän alku, ja siitä merkkinä on esimerkiksi arovuokon valkoinen kukinta, koivuangervon ja kukkasipuleiden kukinta - niitä kesän alkamisen merkkejä voisi etupihalle istuttaa. Suunnittelen kasvilaatikkoa etupihaan - kulkuväylät on laitettava paitsi portaiden eteen, niin portaiden molemmin puolin talon nurkkien suuntaan.

 Sain tuttavilta kasveja lisää. Tästä keltavuokosta olen huolissani, toivottavasti se lähtee kasvuun! edellisenä keväänä saamani taimet eivät nousseet tänä keväänä, mutta keltavuokko voi kuulemma nousta pari kevättäkin istutuksen jälkeen, joten odotella kannattaa. Istutin tämän nykyisen nyt erilaiseen paikkaa, mitä aiemman taimen - jospa se siitä vahvistuisi!

















Lemmikit ovat ihania kevään kukkijoita. Edellisessä puutarhassani ne levisivät liiankin paljon - uusia taimia voi huoletta kiskoa pois, sitten kun lemmikit viihtyvät puutarhassa. Kukintoja kannattaa myös katkoa ajoissa, jos ei halua lemmikin siementävän ja leviävän.

Kuunliljat ovat vehreitä puolivarjossa viihtyviä kasveja. Valkoista lehdissään kantavat kuunliljat vaativat valoa vähän enemmän kuin tummat lajikkeet, jotka kasvavat varjossakin.  Mikähän tämän kuunliljan lajikenimi on?