Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Pionit ja kesäkukat nousevat







Nyt saan nauttia jo aamukahvit ulkona auringossa - ihana kesä alkanut! Pihamme on vielä paljolti hiekkapinnalla, laatoitus ja nurmikko sekä kukkapenkit aloitettu. Häpeän kertoa, että kun syksyllä näitä penkkejä aloimme tekemään ja multaa tuotiin nurmikkoalueelle, niin vahingossa (miten on mahdollista vuosikymmeniä kasveja kasvattaneelta!) laitoimme kukkapenkkeihin samaa multaa. mitä nurmikolle - ja se onkin aivan saviheinää täynnä. Tänä keväänä sitten rikkaruo0hoja kitkettiin ja päälle laitettiin oikeaoppisesti puhdasta pussimultaa. Toisaalta mullan hinta oli kova ja tarve tosi suuri, niin ehkäpä tässä kitkemällä selvitään. Laatoitusten alta kasvit on myrkytetty ja sitten käytetty vielä maa-ainesten jakoon tarkoitettua aluskangasta. Nurmikko on kuivaa kastelusta huolimatta. Kylvimme nurmikkoon paljon valkoapilaa sen kauneuden ja kuivan kestävyyden vuoksi. Eilen mieheni levitti kevätlannoitusta vielä nurmikolle ja kukkapenkeille - myöhäinen ajankohta, mutta saimme neuvon, että se auttaisi nurmikon kasvuun lähtöä.


Ihmettelin kovasti, kun tänä keväänä istutetut pionin juurakot näyttäytyvät jo kukkanuppujen kera - ajattelin vievän kolme vuotta, ennen kuin saan nähdä pionien kukkivan. Samoja taimia olen jakanut tyttärilleni, kun niitä tuli ostettua 2-3 samaa lajia. Pionit jaetaan maatiaislajikkeisiin ja jalopioneihin, minulla on molempia. Taimet on nimetty, aurinko tosin näyttää tekstejä syövän, mutta tu kuvassa oleva taimiläpykkä on ainoa, jossa nimet kestävät hyvällä vedenkestävällä tussilla parhaiten. Puutikuissa nimet pysyvät myös hyvin paksulla tussilla kirjoitettuna. Tässä kuvassa edessä oikealla Pioni Honey gold, keskellä  Kiinanpioni Nymph ja vasemmalla maatiaislajike Paeonia Officinalis eli Talonpojan pioni. Takan olevan pionin nimi on hukassa - talvi vei sen mennessään, jännityksellä odotan, mitä sieltä nousee. 

Olen kylvänyt mökille Kuolanpionia siemenestä ja tänä vuonna ehkä 2-3 vuotta kylvön jälkeen nousi penkkiin taimia, joista osan siirsin kotipuutarhaan.


Isäni on osaava ja kokenut puutarhuri, jonka neuvoihin koko suku turvaamme taimien kasvatus ja puutarha-asioissa. Tänä keväänäkin hän laittoi sadoittain kesäkukkien taimia siemenestä alkuun ja on jakanut niitä meille lapsilleen ja lapsenlapsille. Tässä Oppineiden kukkaa ja ruiskaunokkia liljapenkissäni. Saamme myös hyvät kasvumullat isän kompostista, johon on sekoitettu hevosen lantaa ja kanankakkaa - se todella toimii!




Takapihan happamen mullan pionipenkissä on kiinanpioneja : takanarehevänpunainen Pioni Felix Rousse,  vasemmalla hennon vaaleanpunainen, lähinnä valkoisena kukkiva Shirley Temple ja oikealla pinkin vaaleanpunainen Sarah Bernhardt .




Pihan takaosaan on mieheni viritellyt betoniverkkoa heinäseipäiden varaan - josko sinne saisimme kärhöt nousemaan, niiden kanssa en tahdo onnistua. Kärhöjen eteen on istutettu kehäkukkaa, tsinniaa ja kiinanastereita - isältäni nekin taimet. 






sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Taimienvaihtopäivä

Tänään oli ihana päivä facebook-puutarharyhmän puitteissa. Keräännyimme vaihtamaan taimia Haminaan ystäväni luokse. Vei jakoon kuunliljoja, maa-artisokkaa, peittokurjenpolvea, valkoista ukonkukkaa ja arovuokkoa sekä isoa poimulehteä. Sain mukaani Kanadan vuokkoa, tuoksukurjenpolvea, tädykettä, kieloja, hopeahärkkiä, sammalleimua, talvivalkosipulia, perhosorvokkia ja muutakin kivaa. Nyt onkin kiire istuttamaan näitä. 

Kävimme tänään mökillä ja ilo oli suuri, kun huomasin 3-4 vuotta sitten siemenestä kylvämäni varjoliljojen vähäisesti nostaneen taimen lehtiään maasta ja samoin siemenestä kasvattamani Kuolan pionit olivat nousseet. Otin pari taimea Kuolan pioneita mukaan kotipihaan.

lauantai 21. toukokuuta 2016

Uusia taimia


Tältä näyttää auton perä lähtiessämme mökille. Meillä Kotkassa oli parikin taimien vaihtotapahtumaa tällä viikolla - löysin uusia tuttavuuksiakin. Mökille lähti yrttejä, punaherukka, erilaisia vadelmia ja Eestistä ostettu karhunlaukka - nyt niitä on myynnissä kuulemma Kotkassakin, ennen en ole niitä nähnyt. Karhunlaukkaa kutsutaan myös villivalkosipuliksi -sen lehdet muistuttaa kieloa ja niissä on hienostunut valkosipulin maku. Kielohan onkin myrkyllinen, joten tiedettävä näiden ero. Karhunlaukassa on toukokuussa kaunis hentoinen valkoinen kukka



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Chilit

Meidän chilit ulkoilevat aurinkoisella seinustalla. Tähän asti niiden kasvupaikka oli olohuoneessa, nyt ne ovat autotallissa yöt.

lauantai 14. toukokuuta 2016

Kasvun ihmettä odotellaan


Olemme istuttaneet paljon taimia ja siemeniä. Uusi nurmikko valkoapilan siemenillä vahvistettuna alkaa jo vihertämään. Mieheni teki ensimmäistä kertaa meille perunamaan ja vastusteluistani huolimatta myös kasvimaan - niiden hoitamisen jätän hänen vastuulleen ja kauhulla odotan, mitä rikkaruohoja sieltä mahtaa nousta...toivottavasti kuitenkin juuresten ja vihanneksien joukosta. Nuo puukehikot ovat väliaikaisesti penkkien reunoissa multaa pitelemässä. 

Tahtoisin kirjata kasvien nimet lappuihin kasvien viereen. En saanut syksyllä enää noita muoviläpysköitä, mutta kirjoitin nimiä muovilusikoihin pakastetussilla. Vaan osa niistä nimistä hävisi lumen myötä. Ehkä eniten nimien häviämiseen vaikuttaa auringon valo - en tiedä vieläkään, millä keinolla saisin nimet pysymään lapuissa. 

No keväällä meillä törrötti sitten niitä valkoisia muovilusikoita kukkapenkeissä. Naapurin pieni tyttö oli todennut, että "se on se talo, jossa kasvatetaan muovilusikoita kukkapenkeissä".



Tämä suloinen matala tulppaani on Sweet sixteen - siltähän se näyttääkin.





Pionitulppaani Blue Wow ei ole ihan yhtä kerrannainen, mitä se esitteessä oli. mutta kaunis kuitenkin.


Kylmänkukka tuli meille Eestistä Luigen kukkamarkkinoilta.



Tähtitulppaani Persian Pearl on runsaskukkainen ja sen pitäisi kukkia vuodesta toiseen. Toivon niin!



Parvitulppaani on kovin pieni ja hento vielä. Näiden pitäisi lisääntyä itsestään ja kukinnan pitäisi kestää pitkään touko-kesäkuussa. 



torstai 5. toukokuuta 2016

Vuokot





Sinivuokko yrittää urheasti nostaa päätään, valkovuokot sen sijaan nostavat näyttävästi kauniit terälehtensä aurinkoa kohti. Keltavuokkojakin sain ystävältä, mutta mökkitontilla ne eivät ole selvinneet talven yli -odotan, josko kotipihassa kukkisivat!


Ja riemu oli suuri, kun keltavuokot nousivat! Nyt kun saisin ne menestymään tuossa tontin sivussa niin kauan, kun sitä kohtaa aletaan käsittelemään.